Jäsen­tutkimukset

Jäsentutkimuksen hyödyt

Jäsentutkimus tuo jäsenistön kokemukset ja odotukset päätöksenteon tueksi yhdenmukaisessa ja vertailukelpoisessa muodossa. Kun tutkimus toteutetaan ulkopuolisen tutkimuskumppanin kanssa, säästyy aikaa kyselyn suunnittelusta, teknisestä toteutuksesta, muistutuksista, analyysistä ja raportoinnista ydintoimintaan. Riippumaton toteuttaja vahvistaa myös tutkimuksen objektiivisuutta ja voi lisätä vastaajien luottamusta siihen, että palautetta käsitellään puolueettomasti. Tutkimus auttaa tunnistamaan, mitkä palvelut, jäsenedut, toimintamuodot tai vaikuttamistyön osa-alueet tuottavat jäsenille eniten arvoa, missä toiminta vastaa odotuksia ja mitkä jäsenryhmät tarvitsevat erilaista tukea. Tietoa voidaan hyödyntää strategiatyössä, toiminnan ja palvelujen kehittämisessä, vaikuttamistyön tai edunvalvonnan suuntaamisessa, viestinnän suunnittelussa ja jäsenten sitoutumisen vahvistamisessa. 

Jäsentutkimuksella voidaan selvittää esimerkiksi: 

• Jäsenyyden merkityksiä – miksi jäseneksi on liitytty ja mitä jäsenyydeltä odotetaan.
• Jäsentyytyväisyyttä – kuinka tyytyväisiä jäsenet ovat järjestön toimintaan kokonaisuutena. 
• Palveluita ja jäsenetuja – mitkä palvelut tunnetaan, kuinka niitä käytetään ja millaisina niiden hyödyllisyys koetaan.
• Edunvalvontaa – miten tärkeänä ja onnistuneena jäsenet pitävät edunvalvontaa sekä mihin kysymyksiin sen tulisi keskittyä.
• Viestintää – tavoittaako viestintä jäsenet, ovatko sisällöt hyödyllisiä ja mitkä kanavat toimivat parhaiten.
• Osallistumista ja vaikuttamista – kokevatko jäsenet voivansa osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluiksi. 
• Sitoutumista ja suosittelua – kuinka vahvaksi suhde järjestöön koetaan ja kuinka todennäköisesti jäsenyyttä suositellaan.
• Tulevaisuuden tarpeita – millaisia uusia palveluja, edunvalvonnan painopisteitä tai toimintatapoja jäsenet odottavat. 
• Jäsenyyden jatkuvuutta – mitkä tekijät vahvistavat jäsenyyttä ja mitkä voivat lisätä eroamishalukkuutta. 

Jäsentutkimukset yhdistyksille, liitoille ja järjestöille 

Jäsentutkimus sopii organisaatioille, joiden toiminta perustuu jäsenyyteen, osallistumiseen tai yhteisen asian edistämiseen. Suomessa monet tällaiset toimijat ovat juridisesti rekisteröityjä yhdistyksiä, vaikka niitä kutsutaan arjessa esimerkiksi järjestöiksi, seuroiksi tai ammattiliitoiksi. Säätiöiden kohdalla kyse on yleensä jäsenistön sijaan tukijoiden, vapaaehtoisten, edunsaajien, yhteistyökumppaneiden tai muiden toimintaan osallistuvien ryhmien kuulemisesta. Tutkimuksen suunnittelussa olennaista on, keitä halutaan kuulla ja mihin päätöksentekoon tuloksia tarvitaan. 

Yhdistysten ja seurojen jäsentutkimuksissa voidaan selvittää esimerkiksi jäsenyyden merkitystä, osallistumisen motiiveja, vapaaehtoistoiminnan kokemuksia, palvelujen ja tapahtumien hyödyllisyyttä, viestinnän toimivuutta sekä sitä, miten organisaation tarkoitus ja toiminta koetaan jäsenistön näkökulmasta. 

Ammattiliitot ovat jäsentutkimusten kannalta keskeinen kohderyhmä. Niiden tutkimuksissa voidaan selvittää esimerkiksi jäsenistön työelämätilannetta, edunvalvonnan painopisteitä, työehtoja koskevia näkemyksiä, jäsenpalvelujen käyttöä, urapalvelujen tarvetta, osaamisen kehittämistä sekä suhtautumista työelämän muutoksiin. Kysymykset ja raportointiryhmät määritellään aina tutkimuksen tavoitteen ja jäsenrakenteen perusteella. 

Säätiöiden kohdalla tutkimus ei yleensä ole varsinainen jäsentutkimus, koska säätiöillä ei tavallisesti ole jäsenistöä samalla tavalla kuin yhdistyksillä. Säätiöille voidaan kuitenkin toteuttaa kohderyhmä- ja sidosryhmätutkimuksia, joissa kuullaan esimerkiksi tukijoita, lahjoittajia, apurahansaajia, yhteistyökumppaneita, edunsaajia, vapaaehtoisia tai muita toiminnan kannalta keskeisiä ryhmiä. 

Luottamuksellinen tutkimus tukee avointa vastaamista 

Riippumattoman tutkimusyrityksen toteuttama jäsentutkimus madaltaa kynnystä antaa avointa ja kriittistä palautetta. Ulkopuolinen toteuttaja ei ole osa tilaajaorganisaation sisäistä päätöksentekoa, jäsenpalveluja, vaikuttamistyötä tai edunvalvontaa, mikä tukee puolueetonta kysymyksenasettelua, neutraalia raportointia ja tulosten uskottavuutta. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, ja tulokset raportoidaan sovituissa ryhmissä siten, ettei yksittäisiä vastaajia tunnisteta. Raportointiryhmien vähimmäiskoot ja avoimien vastausten käsittely sovitaan tutkimuskohtaisesti ja noudattaa hyvän tutkimustavan ohjeita ja toimenpidesuosituksia.

Kutsu voidaan lähettää jäsenrekisterissä oleviin yhteystietoihin, avoimena vastauslinkkinä tai eri tiedonkeruutapoja yhdistämällä. Toteutuksessa huomioidaan jäsenistön rakenne, käytettävissä olevat yhteystiedot, kieliversiot sekä tarve tavoittaa myös vähemmän aktiivisia jäseniä.